2010/06/06

Talosta ja sen vierestä

Käytiin eilen tontilla katsomassa taloprojektin etenemistä. Minä en ollut käynyt tontilla kuin viimeksi syksyllä, joten oli kiva nähdä miten hommat on edenny. Tontilla on nyt tehty räjäytystöitä ja meille on ilmestynyt pihatie. Ens viikolla alkaa salaojitus ja muu pohjatyö. Muuten projekti on edennyt niin, että talon rungon kivitoimittaja ollaan valittu. Minä en ole oikeastaan osallistunut tuohon valintaan mitenkään vaan olen keskittynyt lähinnä sen unelmakeittiöni etsintään. Keittiö on mulle se tärkein juttu. Kilpailutan kolme eri keittiöfirmaa ja valitsen sopivimman meille. On siinäkin homma ja aika paljon eroaa eri keittiöfirmojen palvelu. Siitä voin kertoa myöhemmin lisää, sitten kun valinta on tehty.

Eilisellä tonttivierailulla minulla oli tarkoitus kuvata tonttia, jotta saadaan kuvia jokaisesta rakennusvaiheesta, mutta Pikkujätkä päätti toisin ja aika menikin sitten sen metsästykseen. Aiemmin, kun ollaan pidetty jätkää vapaana, on se pysytellyt lähellä tai ainakin kuuloetäisyyden päässä. Nytkin oli ensin nätisti, mutta sitten, kuvat ehkä puhuvat enemmän kuin tuhat sanaa:

Sinne se meni. Jätkä juoksi pihatiemme alkuun asti, mutta palasi vielä heti takaisin ja minun olisi pitänyt tajuta ottaa se tässä vaiheessa kiinni, mutta enpä tajunnu.

Sitten jätkä ilmeisesti luuli, että on ok lähteä "vähän" kauemmas, ja sitten se meni taas. Alhaalla kuvissa jätkä juoksee tontin läpi menevää tietä rantaan päin ja katoaa puskiin. Ajattelin, että kohta se varmaan juoksee täysiä takaisin. Mutta eipä juossut.

No, meidän piti lähteä sitä sieltä hakemaan. Sieltä rannasta jätkä löytyikin. Sen jälkeen jätkä päätti vielä juosta naapurin pihalle, käydä haukkumassa siellä jotain (toivottavasti ei naapuria) ja sieltä sitten takaisin meidän tontille.

Ja seuraavaksi rapakkoon. Eli kaiken kukkuraksi se päätti vielä pyöriä mutalammikossa. Ja olikin sitten oikein tyytyväinen ja valmis kotimatkalle. Minä en ollut ihan niin tyytyväinen.

Se oli sitten viimeinen kerta tällä hetkellä, kun Pikkujätkä oli tontilla vapaana. Seuraavan kerran jätkä pääsee juoksemaan tuolla silloin, kun pihassa on aita. Ja aitahan rakennetaan vasta sitten, kun tontilla on talo eli aika kauan joutuu jätkä odottelemaan. Ois voinu vähän miettiä, että mitä teki.

Luulen, että osaksi Pikkujätkä meni menojaan siksi, että meillä on kotona jollakin tyttökoiralla lähistöllä juoksut ja jätkähän on siitä ihan sekaisin koko ajan. Ehkä jätkä lähti etsimään morsiantaan, kuka tietää.

Mutta nyt meillä onkin edessä hiukan tehokoulutusta. Täytyy ottaa johtajuus takaisin, ettei jätkä ala luulemaan liikoja itsestään.
Tai ainakaan enää enempää.

5 kommenttia:

Ellu kirjoitti...

OHO! Olipahan toiselta temppu :O Ne tytöt saa pään NIIN sekaisin, ettei sitten nähdä saatikka kuulla yhtään mitään :D

Ellu kirjoitti...

Tietäähän nuo miehet ;)

emmi kirjoitti...

niinhän se on ;)

Pomsikas kirjoitti...

xD voi Jäpätti minkä teki. Joskus meillä eräillä käy niin, että niin ilostutaan yllättävästä vapauden tunteesta ja se juokseminen jää päälle niin sanotusti, eikä sitä voi enää lopettaa ja sitten juostaan niin pitkään kun kintuista lähtee...

Hanna kirjoitti...

Hyvä Pikkujätkä! Pitäähän sitä tutstua uuden kodin ympäristöön, että tietää mihin sitä oikein on muuttamassa ;)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...