2013/05/03

kirkkaankeltaista

Monessa seuraamassani blogissa on menossa neulomisen osalta jonkinlainen taantumus tai kyllästyminen. Minulla taas vaihteeksi puikot sauhuaa, niin etten perässä pysy. Ja intoa riittäisi vaikka mihin, mutta lompakko on tällä hetkellä hiukan esteenä suurimmille haaveille. Mutta nyt syntyy huivia huivin perään. Ei ois auttanut vinoilla Pomsikkaalle huivien neulomisvillityksestä, kun se näemmä osui omallekkin kohdalle yllättävän nopeasti.

Minulla oli kevään alussa kauhea värihimotus keltaiseen. Ja pistinkin Lankatalo Tapion kaupasta tilaukseen Dropsin Parisia väri nro.14 eli kirkkaankeltaista. Olin jo lankoja tilaukseen laittaessa ennakoinut, että mitä langasta tekisin. Ajatuksena oli, että mukailisin Ravelrysta löytämääni huivin ohjetta, Light and Up. Eli jotain simppeliä, helppoa ja kivan näköistä haaveilin langasta syntyvän. No, kun lanka saapui, se olikin raskaampaa ja paksumpaakin kuin olin kuvitellut, mutta päätin noudattaa alkuperäistä suunnitelmaani ja siitä syntyi tämä huivi.



Huivi ei periaatteessa eroa peruskolmiohuivista muuten kuin sillä, että lisäyksiä tehdään molemmissa reunoissa joka kerroksella eli myös nurjalla. Mutta noin pieni muutos perusohjeeseen tuo aika kivan tvistin huivin muotoon. Näistä yläpuolella olevista kuvista eroa tavalliseen kolmiohuiviin ei oikein huomaa muuten kuin noista kiertämään lähtevistä kulmista, mutta katsokaas tätä kuvaa alla. Levitin huivin maton päälle, jotta saisin kuvattua huivin jännän muodon. Aika kiva, eikö vain?


Huivista tuli aika iso ja siihen meni lankaa 5 kerää eli 250 grammaa. Ja se syntyi nopeasti, koska käytössä oli puikot nro 5. Olipa muuten hullua vaihteeksi neuloa noin isoilla puikolla, tuntui, että käsiala ei asetu sitten millään. Ja tuo puuvillahan ei ole sitten yhtään armollinen noille käsialan muutoksille, mur, kuten näistä alemmista kuvista huomaa.



Monesti tekee mieli neuloa tällaisia simppeleitä kolmiohuiveja, mutta ainakin minulla, tulee aina pulma, että mitä tuohon reunaan tekisi, jotta se ei lähtisi rullaantumaan. Simppeli huivi vaatii mielestäni simppelin reunankin, ilman suurempia pitsireunuksia. Tässä Light and Up -huivin ohjeessa reunaan oli neulottu ihan tällaista helpointa mahdollista pitsireikää eli langaskierto ja 2o yhteen ja nurjalla sitten kaikki silmukat oikein. Tykkään tuosta, että noin yksinkertaisella tavalla saadaan aikaan kivan näköistä ja toimivaa. Ja ainakaan vielä, ei huivin reuna ole lähtenyt rullaantumaan.



6 kommenttia:

Ellu kirjoitti...

Vitsit toi on ihanan värinen ja mallinen! Riittäisköhän mun rahkeet (lue: kärsivällisyys) tohon? :)

TYLLi kirjoitti...

ihana on. ja keltainen!! :D

emmi kirjoitti...

Ellu: no riittäis kyllä, tää valmistui nopsaa, kun on noin paksu lanka :) mut jos tekisin tällaisen uudestaan, saattasin tosin valita hiukan ohkasemman langan.

emmi kirjoitti...

Tylli: kiitos, joo tuosta saa sitä värienergiaa yllinkyllin :)

Pomsikas kirjoitti...

no onpas vaan kiva! kyllä tuollaisia paksumpia puuvillahuivejakin tarvii, joskus villa on liian lämmintä. istuuko tuo malli paremmin päällä kuin peruskolmio, kun siinä ne päät jää joskus lyhyeksi? onko huivia ulkoilutettu vielä? ;)

emmi kirjoitti...

Pomsikas: joo, kyl mun mielestä istuu paremmin. Vielä ei olla ulkoiltu yhessä, mut luulen, et aika pian, jos nää aurinkoiset päivät jatkuu. Aurinkoisella ilmalla, kun kummasti tekee mieli pukea ylle muitaki värejä kuin mustaa :)

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...