Me käytiin katsomassa näyttely tänään ja oli siellä muutama muukin.
Luulen, että viimeiset päivät näyttelyissä ovat yhtä vilkkaita kuin ensimmäisetkin. Jotku vain ei koskaan opi menemään mihinkään ajoissa, tähän ryhmään kuulun minäkin, tai viimeisinä päivinä on mukavaa käydä katsomassa näyttely uudelleen.

Väenpaljoudesta huolimatta tykkäsin näyttelystä. Mies ei tykännyt, kun ei ollut niitä teoksia esillä, jotka on sen suosikkeja.
Luonnoskirjojen lyijykynäpiirrosten ohella kuvassa olevan Debbie Harryn kuvat pistivät tämän tytön huokailemaan ja tuntemaan itsensä aika pieneksi. Aivan mielettömiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti