2010/11/28

Kaikkea ne keksii

tuolla maailmalla.

Se ei ole salaisuus, että tykkään makeasta ja ennen kuin Oreo-keksejä myytiin lähimarketissa, ne olivat yksi suosikeistani. Nyt kun niitä tosiaan löytyy tuosta parin sadan metrin päästä, en ole ostanut niitä kertaakaan.

Viime keväänä olin vielä suuri Oreo-fani (enkä vieläkään niistä kieltäydy) ja sain mieluisan ja mielenkiintoisen tuliaisen Espanjasta.


Tee se itse- Oreo- kakkuainekset!

Viime viikonloppuna testasimme paketin. Kakkuainekset säilyivät kaapissa koskemattomina näinkin kauan, koska olin sanonut, että haluan tehdä kakun yhdessä ystäväni kanssa, joka tuliaisen minulle toi. Ollaan vissiin niin kiireisiä, että saimme vasta nyt sovittua yhteistä kakkuaikaa.

Kakku oli tosi helppo tehdä, vaikka siinä ei ollut yhtään sanaa suomeksi tai englanniksi. Kaikki ohjeet olivat espanjaksi, jota kumpikaan meistä ei osaa yhtään. Netin sanakirjaa apuna käyttäen pääkohdat selville ja kakun teko sai alkaa. Ehkä sanakirjaa olisi tullut käytettyä enemmänkin, jos emme olisi ennen leiponeet mitään, mutta vankalla kokemuksella selvisimme vain muutamalla suomennoksella.

 



Paketissa oli kolme pussia aineksia ja pussien lisäksi tarvittiin vain 25 grammaa sulatettua voita ja  2,5 dl kylmää maitoa. Aluksi pussin nro 1 sisällön kanssa sekoitettiin yhteen sulatettu voi ja seos levitettiin paketin mukana tulleen vuoan pohjalle. Seuraavaksi maitoon sekoitettiin pussin nro 2 sisältö ja seosta vatkattiin sähkövatkaimella muutama minuutti. Seoksesta tuli kuohkeaa kuin löysä vaahtokarkki, aivan ihanaa. Maku tosin ei vastannut vaahtokarkkia vaan oli hmm... aika mielenkiintoinen.




Vaahtoseoksen päälle siroteltiin vielä pussin nro 3 sisältö ja pienen lusikalla taputtelun ja tasoittelun jälkeen kakku oli valmis jääkaappiin n. puoleksi tunniksi (tässä kohtaa espanjan kielen taito/ sanakirja olisi ollut tarpeen, koska paketissa oli todella paljon tekstiä ja aika määriä 15 minuutista pariin tuntiin, mutta päädyimme yhteistuumin puoleen tuntiin ilman sanakirjaa, vankalla kokemuksella tietenkin).


Ja kas, tässä kakku vuoasta pois otettuna. Kakkuaines paketissa oli mukana myös kakkupaperi. Eli kaikkea oli ajateltu, tarjoilua myöten.


Mille se kakku sitten maistui? Vähintäänkin mielenkiintoiselle. Kun kakku oli ollut puoli tuntia jääkaapissa, hyökkäsimme sen kimppuun. Itsellä jäi pala syömättä, koska täytteen maussa oli joku pistävä jälkimaku. Pohja taas maistui täysin samalle kuin Oreo-keksikin eli se oli hyvää.
Tästä jälkimausta emme kuitenkaan lannistuneet, vaan maistoimme kakkua myös seuraavana päivänä ja jälkimaku oli kadonnut! Nyt kakku oli oiva lääke makean nälkään.

Ehkä en juuri tätä kakkuainespakettia kaipaa Suomen markkinoille, koska maku on ei ehkä sovi suomalaiseen suuhun olemalla niin makea ja hiukan teollinen. Mutta vastaavat paketit olisivat tervetulleita. Onhan Suomenkin kaupoissa hyllyt pullollaan kakkuaineksia, valmiita jauhosekoituksia ja pakastekakkuja, mutta onko yhtään sellaista, jossa on kakkupaperi mukana. Se olisi suloista ja saa minun kannatuksen. Hassua, että noin pieni asia, oli minun mielestä parasta tässä paketissa.

Tietysti mikään valmiskakku ei voita itse tekemää, mutta vierasvaraksi vastaavan voisin väsätä. Siinähän tulee hiukan myös sellainen olo, että se on itse tekemä, kun pikkasen vatkaa ja sekoittaa.

Kiitos ystävälle kakkuseurasta! Mitä seuraavaksi kokeilisimme?

2 kommenttia:

Pomsikas kirjoitti...

Aika hauska! Voisin kuvitella, ettei ulkomainen makea ja teollinen maku ole ihan minunkaan mieleen, mutta ajatus on kiva. Ja kakkupaperihan on vielä nättikin :)

Päivi kirjoitti...

Kyllä pienet yksityiskohdat ovat tärkeitä! Itse olen aina ollu ihan lääpälläni kauniisiin pakkauksiin, etiketteihin tai metkoihin tuotekuvauksiin. Nytkin on kirjahyllyssä yksi virvoitusjuomapullo (tyhjä) vain sen metkan tekstin vuoksi...

kakkupaperit kunniaan!

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...