2013/06/30

...

Koskaan ei voi tietää, mitä elämä eteen kuljettaa.
Pitkän etsimisen jälkeen sain vihdoin töitä ja aloitan uudessa työssä jo huomenna!

Kuva.

Samalla mieltä sumentaa sukulaisen menehtyminen.
Elämä on hauras.


2 kommenttia:

outi kirjoitti...

Ensin ajattelin onnitella, mutta sitten menikin vakavaksi. Otan osaa suruusi, mutta olen toisaalta vilpittömän iloinen onnestasi. Mukavia hetkiä töihin!

emmi kirjoitti...

samoilla fiiliksillä täälläkin eli iloa ja surua vuorotellen lähes käsikädessä.
on se elämä tuollainen arvaamaton tapaus, ettei koskaan tiedä mitä sieltä tulee.
olen kyllä sitä mieltä, että tuo työ on ollut lahja tämän surun keskellä. en usko, että muuten pää kestäisi.

LinkWithin

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...