Oho, vierähtipä tässä taas tovi sitten viime päivityksen. Menneinä viikkoina on ollut sen verran kiireitä, ettei aikaa blogeiluun ole ollut tai jos, niin ei ole muka ollut aiheita mistä postailla. Tai sitten se on vain tämä hidas kone, joka mättää. ;) Hmm.. se se varmaan on, tarviin uuden tietokoneen.
Mutta joo, menneinä viikkoina olen ollut monessa mukana. Kävin mm. jälleen Oulussa viikon reissun ja kotosalla on riittänyt puuhaa niin pihalla kuin sisälläkin.
Kuten on tullut jo monesti mainittua, minä en ole mikään viherpeukalo. Eli kaikki piha-, istutus- ja kukkahommat aloitetaan nolla(tai jopa miinus-)tasolta ja toteutetaan kokeilun kautta. En omaa kokemusta mistään viherjutuista enkä ole mitään tällaista ennen tehnyt tai edes halunnut tehdä. MUTTA nyt on tapahtunut jokin herääminen. Jo monena iltana olen löytänyt itseni ulkoa katselemasta nurmikon multaa kaihoisasti (miksi se ei jo kasva?) ja tutkimasta kasveja, joita olen pihalle istuttanut. Olen myös aloittanut pienen kasvipäiväkirjan, jonne kirjaan kaikkien pihalle istuttamanieni kasvien nimet ja tiedot. Tuo vihko on myös siksi tosi tarpeellinen, etten koskaan muista minkään nimeä, en ihmisen enkä kasvin. Tutut tietää, että se on totta.
Samalla, kun olen valinnut pihalle kasveja, olen huomannut, että olen
tosi kranttu noiden kukkien ja kasvien kanssa! Melkein mikään ei kelpaa minulle,
kun saan itse päättää, että mitä pihalle laitetaan. Tai jos kasvien
ulkonäkö miellyttäisi, niin sitten ne ovat minun mittapuulla liian
vaikeita hoitaa, ja jäävät siksi kauppaan. Jo kesäkukkien valinta on
tuottanut aivan suunnatonta päänvaivaa. Lopulta päädyin
miljoonakelloihin ja niitäkin ostin vain kaksi, jotka istutin amppeliin. Nyt ne reppanat näyttävät aika orvoilta tuossa oven vieressä roikkumassa. Täytyy ehdottomasti hankkia niille muutama kaveri.
2 kommenttia:
Pistä niitä somia pikkusia mehitähtiä! Voiko joku vihata niitä? Ne kestää hirmuisenkin kuivuuden ja leviää ihanasti. Nytkin parasta aikaa nuo miun mehikset tekee poikasia ja syksyllä ne voi irroittaa ja levitellä paikkoihin. Mie voin lähettää siulle kirjeessä muutaman <3
Joo, ehdottomasti otan muutaman vastaan, jos vain viitsit lähettää! :)
Tuollainen mehitähti minulla oli erään kerran jopa ihan jo ostoskärryssä, kun olin taas puutarhamyymälässä käymässä, mutta jätin sen sitten ostamatta, koska siinä hetkessä tuntui, että maanpeittokasveja on meidän pihalla jo ihan liikaa.
No ei oikeesti oo kuin muutama, mutta olen menettänyt sydämeni juurikin kaikille maanpeittokasveille ja tuntuu, etten oikeesti osaa ostaa mitään muita..
Mutta siis todellakin otan vastaan muutaman bambinon sitten, kun he ovat valmiita lentämään pois pesästään :)
Lähetä kommentti